Erilaisen oppijan työhyvinvointi - piirros Jenny Eräsaari

Erilaisen oppijan työhyvinvoinnista

Työelämässä on ihmisiä, joilla on oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeuksia on noin
10 %:lla työikäisistä suomalaista. Oppimisvaikeuksien kirjo on laaja, ja ne voivat kasautua erilaisiksi yhdistelmiksi kuten
luki-, matematiikan, tarkkaavaisuuden ja hahmotusvaikeudet. 

Työntekijä, jolla on oppimisvaikeuksia, joutuu työsuorituksen saavuttaakseen käyttämään tyypillisesti enemmän voimavaroja kuin työntekijä, jolla näitä erityispiirteitä ei ole. 

Niinpä oppimisvaikeuksisten ihmisten kuormittuminen, ja kuormittumisen vähentäminen, vaativat sekä ihmiseltä itseltään että hänen työyhteisöltään erityistä huomiota.  

Mistä oppimisvaikeuksinen ihminen sitten hyötyy työpaikalla? Tähän tarkasteluun kannattaisi panostaa jokaisessa työyhteisössä, sillä oppimisvaikeuksisen työhyvinvointia tukevat asiat tukevat työyhteisön kaikkien jäsenten hyvinvointia. 

Rajat, vaiheet, suunnittelu 

1. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että oppimisvaikeuksinen tunnistaa omat rajansa ja pystyy säätelemään voimavarojaan. Hän hyötyy selkeästä työnkuvasta ja määritellyistä vastuista.

2. Hänelle on hyötyä siitä, että hän näkee työnsä kokonaisuuden ja hahmottaa sen vaiheet. Esimerkiksi työn vuosikierron tunteminen ja siinä olevien kiireaikojen tiedostaminen mahdollistavat etukäteisen valmistelun ja asioiden priorisoinnin.

  • “Pitkä työsuhde oli antanut minulle kokonaiskuvan organisaation toiminnoista ja tunsin oman osani tuossa kokonaisuudessa. Olin kasvanut yhdessä organisaation muodostumisen ja identiteetin luontiprosessissa. Laatujärjestelmän eli toimintajärjestelmän rakentamista käytimme yhtenäisen ammattikorkeakoulun luomiseen useasta eri oppilaitoksesta ja niiden kulttuurista. Minulla oli työlleni kompassi johdon visioista ja strategioista. Pystyin ohjaamaan yhteistä työskentelyäni organisaation tavoitteiden suuntaan. Työ oli mielenkiintoista ja palkitsevaa, vaikka työskentelin koko ajan osaamiseni ja voimavarojeni ylärajalla.”

3. Töiden suunnittelu ja ajoittaminen sekä väljyyden jättäminen mahdollistavat suunnitelmien muuttumiseen reagoimisen. Oppimisvaikeuksinen tarvitsee erityisesti aikaa uuteen tilanteeseen sopeutuakseen, sillä hänen on löydettävä yksilölliset sopeutumisstrategiansa ja mahdollisesti valmistauduttava uuden oppimiseen.

  • “Jouduin koko ajan opettelemaan uusia tietoteknisiä taitoja. Tilannetta helpotti se, että monet asiat olivat uusia organisaatiossa. Se, että sähköpostit toimivat ainoana kanavana esimerkiksi työryhmän kokouskutsuihin ja muuhun viestintään, oli aika suuri muutos: nyt käytössäni ei ollutkaan viestityksen oikolukua. Toisaalta aikaa jäi monistamiselta ja postitukselta varsinaiseen työhön. Intranetti muutti jälleen suuresti työtäni ja silloin sainkin aluksi toisen ihmisen viemään sisällön sivustoille, jotta itse sain opetella rauhassa asiat.”

Apua pyydetään, apua saadaan

4. Apua pyytäessä ongelman mahdollisimman yksityiskohtainen sanoittaminen avaa osapuolille mahdollisuuden ratkaista tilanne yhdessä. 

  • “Jos sanoin olevani lukivaikeuksinen, ei tämä vielä ilmaissut sitä, että tarvitsen huomattavasti enemmän aikaa raportteihin tutustumiseen taikka tilastojen laatimiseen.  Tai tarvitsen henkilökohtaisen tulostimen koska ruudulta hahmottaminen tuottaa vaikeuksia. Sain myös luvan käyttää nauhuria kokouksissa, jotta saatoin tarkistaa esimerkiksi seuravan kokouksen ajankohdan eri ehdotusten joukosta.” 

5. Töiden yksilöllinen muokkaaminen ja yhdessä tekeminen. Käytetään hyväksi kaikkien työyhteisön jäsenten vahvuuksia.

  • “Minulla oli mahdollisuus kehittää työskentelytapani autonomisesti, vaikka olinkin riippuvainen toisten päätöksistä esimerkiksi aikatauluttamisessa ja työskentelyn suuntaviivoissa ja ehdotusteni hyväksymisessä. Tämä riippuvuus johtajan aikataulupäätöksistä aiheutti voimakasta stressiä, sillä sen viipyminen saattoi jumittaa työni.“ 

Kirjoittajat 

Kirsti Koskensilta on korkeakoulutettu erilainen oppija, joka on aloittanut koulunkäyntinsä kansakoulussa ja tehnyt työuransa asiantuntijatehtävissä. Sitaatit ovat Kirstin kokemuksia työelämästä erilaisena oppijana.

Kirsti Koskensilta
Kirsti Koskensilta

Jenny Eräsaari on Erilaisten oppijoiden liiton kansalaistoiminnan päällikkö. Dysleksiaviikon tämän vuoden teemana oli lukivaikeus työelämässä.