Lukivaikeus työelämässä – tutkimuksen näkökulma

Monenlaisia työuria 

Tutkimusta lukivaikeudesta työelämässä on toistaiseksi vielä vähän, etenkin SuomessaTiedetään kuitenkin, että lukivaikeudella voi olla monenlaisia vaikutuksia aikuisen elämäänTutkimustietoa on kertynyt etenkin lukivaikeuteen liittyvistä kielteisistä kokemuksista, kuten ongelmista kouluttautumisessa tai työllistymisessä, mielenterveysoireilusta ja itsetuntoon liittyvistä vaikeuksista 

Lukivaikeuksia kokevat aikuiset ovat moninainen joukko, joilla on taustallaan erilaisia vaikeuksia. Myös tuen saaminen lukivaikeuksiin vaihtelee. Osalle lukivaikeuksia kokevista aikuisista työelämäkokemukset näyttäisivät olevan koulutuskokemuksia myönteisempiä. Työelämässä oman osaamisen osoittaminen ja tuen saaminen voi olla helpompaa ja aikapaine vähäisempää kuin koulutuksessa.  

Kaikkien kokemukset työelämästä eivät ole yhtä myönteisiä. Teknologiasta näyttäisi olevan osalle lukivaikeuksia kokevista suuri hyöty, kun taas toisten kohdalla teknologian käyttöön saaminen on haastavampaa. Brittiläisessä tutkimuksessa suuriin lukutaitovaikeuksiin liittyi kielteisiä työelämäkokemuksia sekä nuorilla että aikuisilla. Työelämän erilaiset murroskohdat voivat olla merkityksellisiä lukivaikeuden kannalta ja tuoda tarpeen muokata työtä tai kouluttautua uudelleen. Kynnys lähteä koulutukseen kielteisten koulukokemusten tai pitkän tauon jälkeen voi olla kuitenkin korkea.

Suurin osa lukemisvaikeuksia kokevista suuntaa nuorena ammatilliseen koulutukseen. Koulutus- ja työllistymispolut eivät välttämättä kuitenkaan ole suoraviivaisia, vaan itselle soveltuva työ voi löytyä aikuisempana ja usein työkokemuksen myötä. Tällöin myös kokemukset koulutuksesta voivat olla aiempaa myönteisempiä. Lukivaikeudet näyttäisivät vaikuttavan tietyille aloille ohjautumiseen, kuten ihmisten parissa tehtävä työ, rakennusala, taidealat ja yrittäjyys. Monet lukivaikeuden kanssa elävät aikuiset pitävät vahvuuksinaan sosiaalisia taitoja ja kykyä myötäelää toisten vaikeuksia, hyviä kädentaitoja ja visuaalista ajattelua. Myös mahdollisuutta työskennellä itsenäisesti ja vaikuttaa työntekemisen tahtiin on pidetty tärkeänä.  

Tutkimusta lukivaikeudesta löytyy kuitenkin monenlaisista aloista, esimerkiksi opettajista, poliiseista ja lääkäreistä. Näiden tutkimusten taustalla ovat yhdenvertaisuuden edistäminen koulutuksessa, työelämässä ja laajemmin yhteiskunnassa, ja tutkimuksissa korostuvat lukivaikeudesta kertomiseen liittyvät kysymykset. Lukivaikeudesta kertominen työpaikalla on monella tapaa merkityksellinen asia, sillä kertominen on tärkeää tukitoimien kannalta. Omasta lukivaikeudesta kertominen työpaikalla ei kuitenkaan ole aina helppoa, ja monet päätyvät mieluummin kehittämään omia työskentelytapojaan ja selviytymiskeinojaan.  

Tutkimusten tulosten on nähty heijastavan työelämäkysymyksiin liittyvän yhdenvertaisuuden edistämisen hitautta. Vuonna 2014 Suomessa tehdyn selvityksen mukaan oppimisvaikeudet ovat työpaikoilla vielä verrattain vieras ilmiö eikä keinoja niiden tunnistamiseen ja niiden vuoksi tarvittavaan tukeen juuri tunneta. Samantyyppisiä havaintoja on tehty kansainvälisessä tutkimuksessa. 

Miten tukea työssä? 

Aikuisten lukivaikeuden tukemisessa on pidetty tärkeänä vaikeuksien kompensointia, vahvuuksien tunnistamista sekä uusien strategioiden ja selviytymiskeinojen harjoittelua. Pyrkimyksenä on siis vahvistaa työssä pärjäämistä ja vähentää lukivaikeuden tuomia haasteita työn tekemisessä. Opiskelu- ja työjärjestelyitä, tietoteknisiä apuvälineitä sekä sosiaalista tukea on pidetty ensisijaisina. Myös vertaistuesta on hyviä kokemuksia. Tärkeää on mahdollisuus itsenäiseen työntekoon ja mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin esimerkiksi hyödyntäen lisäaikaa, joustavaa työaikaa tai työskentelyä kotoa käsin. Työjärjestelyt ovat usein myös yhdenvertaisuuslain tarkoittamia kohtuullisia mukautuksia.  

Esimerkkejä työjärjestelyistä 

  • Rauhallinen työtila, kuulokkeet, mahdollisuus etätöihin 
  • Työtoverin apu helposti saatavilla 
  • Työtehtävien uudelleen jakaminen 
  • Tietotekniset ratkaisut 

Kansainvälisissä tutkimuksissa myös valmennuksellinen tuki (coaching) on katsottu kohtuulliseksi mukautukseksi. Tällainen tuki helpottaa työympäristön muokkaamista, ja tutkimuksista onkin löydetty alustavaa näyttöä valmennuksellisen tuen hyödyistä lukivaikeuksia kokevien työntekijöiden kannalta. Tämäntyyppistä toimintaa on kokeiltu myös Kuntoutussäätiön kehittämishankkeissa ja saatu hyviä kokemuksia.  

Lukivaikeuksien kanssa työssä pärjäämistä voi helpottaa monin tavoin. Myönteiset työelämäkokemukset ja itselle sopivan työn löytäminen näyttäisivät olevan tärkeitä, samoin tuki työelämän murroskohdissa. Työjärjestelyt, teknologia ja sosiaalinen tuki voivat auttaa aikuisia. Samoin valmennuksellinen tuki voisi olla tarpeen näiden käyttöön saamiseksi työpaikoille. Yksi mahdollisuus tukea lukivaikeuksia kokevia työntekijöitä ja laajemmin osatyökykyisiä työntekijöitä olisi työolosuhteiden järjestelytuen päivittäminen vastaamaan näitä tarpeita. 

Teksti: Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM, Kuntoutussäätiö 

Kirjoitus perustuu ALLVAR-seminaarissa 8.10.2020 pidettyyn esitykseen. 


Kuvituskuva: www.pexels.com 

Lähteitä ja lisätietoa 

Burns, Eila, Anna-Maija Poikkeus & Mikko Aro (2013). Resilience strategies employed by teachers with dyslexia working at tertiary education. Teaching and Teacher Education 34, 77-85. 

Cieslik, Mark & Donald Simpson 2015). Basic skills, literacy practices and the ‘hidden injuries of class’. Sociological Research Online 20(1), 1-12. 

De Beer, Joost, Josephine Engels, Yvonne Herkeens & Jac van der Klink (2014). Factors influencing work participation of adults with developmental dyslexia. A systematic review. BMC Public Health 14 (77).  

Hakkarainen, Airi, Leena Holopainen & Hannu Savolainen (2015). A five-year follow-up on the role of educational support in preventing dropout from upper secondary education in Finland. Journal of Learning Disabilities 48(4), 408-421. 

Korkeamäki, Johanna (2010): Oppimisvaikeudet. Näkökulmia selviytymiseen. Helsinki: Kuntoutussäätiö. 

Korkeamäki Johanna (2019): Lukivaikeus aikuisuudessa ja tuen muodot. Teoksessa Lukivaikeudesta lukitukeen. Helsinki: Gaudeamus. 

Korkeamäki, Johanna, Ilka Haarni & Ullamaija Seppälä (2017). Oppimisvaikeuksien ja tarkkaavuuden vaikeuksien sosiaalinen rakentuminen ja toimijuus. Teoksessa Sakari Karvonen, Laura Kestilä & Tomi Mäki-Opas (toim.). Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus, 205–226. 

Locke, Rachel ym. (2017). Doctors with dyslexia: strategies and support. The clinical teacher 14 (5): 355-359. 

Logan, Julie (2009). Dyslexic entrepreneurs: The incidence; their coping strategies and their business skills. Dyslexia 15 (4): 328-346. 

Macdonald, Stephen & Faye Cosgrove (2019). Removing disabling barriers in policing: Dyslexia and literacy difficulties in the police service. The Police Journal 92. 

Macdonald, Stephen & Lesley Deacon (2019). Twice upon a time: Examining the effect socio‐economic status has on the experience of dyslexia in the United Kingdom. Dyslexia 25 (1): 3-19. 

Nalavany, Blace, Julie Logan & Lena Carawan (2018). The relationship between emotional experience with dyslexia and work self‐efficacy among adults with dyslexia. Dyslexia 24 (1): 17-32. 

Puumalainen, Jouni, Annika Laisola-Nuotio, Mika Ala-Kauhaluoma (2014). Oppimisvaikeudet työpaikoilla. Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista. Nordplus Aikuiskoulutushanke. Helsinki: Työväen Sivistysliitto.  

Taylor, Kathleen & Janet Walter (2003). Occupation choices of adults with and without symptoms of dyslexia. Dyslexia 9 (3), 177–185 

Wolff, Ulrika, and Ingvar Lundberg (2002). The prevalence of dyslexia among art students. Dyslexia 8 (1): 34-42. 

Kirjoituksessa käytetyt lähteet löytyvät LukSitko-lehden verkkoversiosta osoitteesta www.luksitkolehti.eoliitto.fi