LukSitko-lehti kuvituskuva

Vapaaehtoistyössä myös aina oppii uutta, mistä voi olla hyötyä muillakin elämänalueilla.

LukSitko 2/19: Tärkeät, korvaamattomat vapaaehtoiset

Järjestöissä tehdään paljon vapaaehtoistyötä, ja monissa järjestöissä vapaaehtoistyö on ihan toiminnan ydintä. Niin meilläkin Erilaisten oppijoiden liitossa. Liitto on perustettu ja toimintaa toteutettu vapaaehtoisvoimin, kunnes vähitellen toiminta on laajentunut ja ulkopuolinen rahoitus mahdollistanut työntekijöiden palkkaamisen. Suurimmassa osassa Erilaisten oppijoiden liiton jäsenyhdistyksistä toimintaa toteutetaan edelleen täysin vapaaehtoisvoimin.

Halu tehdä vapaaehtoistyötä lähtee yleensä halusta auttaa ja vaikuttaa johonkin itse tärkeäksi kokemaansa asiaan. Mutta yhtä tärkeää on, että vapaaehtoinen saa toiminnasta itselleen jotain: ilon, onnistumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia, ehkä ystäviä ja yhteisön, jossa jaetaan samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Vapaaehtoistyössä myös aina oppii uutta, mistä voi olla hyötyä muillakin elämänalueilla.

Erilaisten oppijoiden liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä vapaaehtoistyö on monenlaista. Se voi olla ohjausta ja neuvontaa, läksykerhon vetämistä, vertaistuen antamista, kokemusasiantuntijana toimimista tai avustamista tapahtumissa. Se voi olla säännöllistä tai kertaluontoista. Jokainen, joka on konsultoinut, kouluttanut, kirjoittanut artikkelin, ollut käynnistämässä projektia tai auttanut jossain konkreettisessa asiassa pro bono – omalla ajallaan ilman palkkiota – on tehnyt arvokasta vapaaehtoistyötä. Lämpimät, tuhannet kiitokset teille kaikille!

Oma vapaaehtoistyön lajinsa, joka ansaitsee ihan erityisen huomion ja arvostuksen, on yhdistyksen luottamushenkilönä toimiminen. Yhdistysten puheenjohtajat, sihteerit, rahastonhoitajat ja muut hallitusjäsenet antavat aikaansa ja osaamistaan vuodesta toiseen yhteisen hyvän edistämiseksi. Yhdistystoiminta voi olla pääasiassa antoisaa ja palkitsevaa, mutta se voi olla myös uuvuttavaa. Vastaan tulee asioita, joihin ei ehkä ole ennestään osaamista ja joiden hoitaminen ei välttämättä ole omalla mukavuusalueella. Aktiivisia yhdistystoimijoita voi olla myös vähän, jolloin heidän kuormansa voi kasvaa liian suureksi. Erityisesti silloin tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista ja myös tukea kattojärjestöstä.

Kiitokset ehkä lämmittävät mieltä, mutta vapaaehtoiset ansaitsevat myös konkreettisempaa palkitsemista. Otamme mielellämme vastaan ideoita ja toiveita!

Tätä tukea tulemme Erilaisten oppijoiden liitossa lisäämään ja vahvistamaan. Tavoitteenamme on, että tulevien vuosien aikana alueellinen ja paikallinen matalankynnyksen toiminta vahvistuu. Sen tärkeimpänä edellytyksenä on, että yhdistysten vapaaehtoiset kokevat työn itselleen antoisana ja palkitsevana ja voivat hyvin. Ja että he näkevät työnsä merkityksellisyyden. Erilaisten oppijoiden – niin lasten, nuorten ja perheiden kuin aikuistenkin – tarvitsema tuki ei nimittäin tule tulevina vuosina ainakaan vähenemään.

Sarianna Reinikainen, päätoimittaja LukSitko-lehti
Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja

Artikkeli on julkaistu pääkirjoituksena LukSitko-printtilehdessä 2/19