LukSitko 1/19: Verkkopalvelun saavutettavuudessa on kyse hyvästä suunnittelusta

Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että digitaalinen palvelu on suunniteltu niin, että kaikki pystyvät käyttämään sitä. Saavutettava palvelu on kirjoitettu selkeällä kielellä, sitä on helppo käyttää, ja se toimii monilla erilaisilla laitteilla ja apuvälineillä.

Monet yhteiskunnan palvelut ja toiminnot ovat siirtymässä verkkoon. Eri viranomaisten kanssa asioidaan enimmäkseen verkossa, ja kasvokkain asiointia halutaan vähentää myös esimerkiksi pankeissa.

Tavoitteena on, että kansalaiset voisivat hoitaa asiansa itsenäisesti kotoaan käsin mihin kellonaikaan tahansa. Silloin ei tarvitse matkustaa tiettyyn tilaan, joka on auki määrättynä kellon- aikoina, odottaa vuoroaan, ja hoitaa asiansa yksi kerrallaan virkailijan kanssa, jolla on kiire palvelemaan muita.

Laki parantamaan digitaalisten palveluiden saavutettavuutta

Suomessa on vasta hyväksytty uusi laki, joka perustuu EU-direktiiviin julkisten palvelujen saavutettavuudesta.

Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta edellyttää, että julkiset tahot,
julkisrahoitteiset yhteisöt ja järjestöt, sekä jotkin yksityiset toimijat kuten pankit ja vakuutusyhtiöt tuottaisivat palveluita, joissa saavutettavuus on huomioitu palvelun toteutuksessa. Lain tarkoituksena on parantaa digitaalisia palveluita kaikille kansalaisille.

Kun palveluita suunnitellaan uudestaan digitaaliseen muotoon, on tärkeää, että ne suunnitellaan entistä paremmiksi niin, että palvelun käyttäjä on otettu huomioon. Pahimmassa tapauksessa jo aikaisemminkin vaikeasel koinen palvelu siirretään suoraan digitaaliseen muotoon, eikä mietitä miten palvelun voisi tarjota palvelun käyttäjän kannalta mahdollisimman helposti ja sujuvasti.

Ihmisillä on erilaisia kykyjä ja ominaisuuksia, ja palveluita käytetään mitä erilaisimmissa ympäristöissä. Palvelun suunnittelijalle tulee harvoin mieleen, että kohde- ryhmässä saattaa olla henkilöitä, joilla näkö- tai kuuloaisti, käsien motoriikka tai tiedon- käsittely kyvyt ovat erilaisia verrattuna valtavirtaan. Monilla tällainen rajoite voi olla pysyvä ominaisuus.

Mutta jokaisella tulee vastaan tilanteita, joissa rajoitteet ovat tilapäisiä ja palautuvat ajan myötä, tai liittyvät ympäristöön tai käyttötilanteeseen. Jokainen on joskus väsynyt tai ärtynyt, jokin painaa mieltä, aurinko paistaa kirkkaasti tai valaistus on huono, tai ympäristössä on liikaa hälinää. Kaikkia näitä tapauksia varten on hyvä, että suunnittelussa on huomioitu se, että se ei perustu liiaksi pelkästään yhteen aistiin tai vaadi liikaa keskittymistä ja paneutumista.

Näistä kolme ensimmäistä kohtaa sisältyvät suurelta osin Verkkosisällön saavutettavuusohjeisiin (WCAG), jonka noudattamista Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta vaatii. Kaksi viimeistä kohtaa taas on huomioitava hyvällä suunnittelulla ja käyttäjien näkökulman huomioimisella.

Timo Övermark toimii asiantuntijana EFICODESSA.

WCAG ohjeistus avuksi suunnitteluun

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet eli WCAG on ohjeistus, joka sisältää yksityiskohtaisia vaatimuksia sille, miten verkkosivut tulisi toteuttaa, jotta se palvelisi mah dollisimman hyvin henkilöitä, joilla on aisteihin tai käsien motoriikkaan liittyviä rajoitteita. Kaikkien, jotka tuottavat verkkopalveluita ja muita sähköisiä palveluita, on hyvä tutustua näihin ohjeisiin. Hyvä tietolähde on esimerkiksi Papunet-verkkopalvelun saavutettavuusosio.

Palvelun helppokäyttöisyys ja sisällön ymmärrettävyys vaikuttavat kaikkiin palvelun käyttäjiin. Siksi on tärkeää, että sisältö on kirjoitettu selkeällä yleiskielellä tai selkokielellä, ja että asiat kerrotaan lukijan näkökulmasta. Tärkein sisältö tulisi olla tekstissä ensin, ja turhat yksityis- kohdat voi jättää tekstistä pois tai sijoittaa eri paikkaan niin, että niihin voi tutustua jos se on tarpeen. Palvelun sisältö tulisi järjestää niin, että järjestys on looginen ja valikoissa käytetään kuvaavia ja tuttuja termejä. Hyvä menetelmä on testata palvelua kohderyhmän käyttäjien kanssa ja siten selvittää, löydetäänkö ja ymmärretäänkö olennaisin sisältö helposti.

Hyvin suunnitellussa saavutettavassa palvelussa erilaiset käyttötavat, käyttötilanteet, laitteet ja käyttäjien moninaisuus huomioitu. Kun noudatetaan Verkkosisällön saavutettavuusohjeita, ja sisällön ymmärrettävyyteen sekä käyttämisen helppouteen kiinnitetään huomiota, palvelu on kaikkien kannalta miellyttävämpi käyttää. Näin se täyttää parhaiten tarkoituksensa: tieto on kaikkien käyttäjien saatavilla, yhdenvertaisesti.

FAKTALAATIKKO:

Saavutettavuuden huomioiminen jakaantuu karkeasti seuraaviin osiin:

• palvelu ei saisi perustua näkökykyyn ja sen tulisi toimia näkövammaisten apuvälineillä, sekä huomioida heikkonäköiset

• palvelussa oleva äänisisältö täytyisi tarjota tekstimuodossa ja videot tekstittää
• palvelu tulisi toimia tietokoneen käytön apuvälineillä, eli toimintojen tulisi toimia näppäimistöllä ja hiiritoimintojen tulisi olla yksinkertaisia
• palvelussa liikkumisen, sisällön löytämisen ja toimintojen käyttämisen tulisi olla helppoa • palvelun sisältö tulisi olla helppo hahmottaa, lukea ja ymmärtää

KIRJOITTAJA: TIMO ÖVERMARK

Artikkeli on julkaistu LukSitko-printtilehdessä 1/19