Matikkapajassa oli tarjolla myös vinkkejä siihen, kuinka oppimisvaikeuksia ja erilaisia oppijoita voi huomioida.

LukSitko 1/19: Iloa matematiikkaan matikkapajasta

Erilaisten oppijoiden liitto järjesti keväällä yhdessä matematiikan opettaja Leila Sederholmin kanssa matikkapajan Mielekkyyttä matematiikan opiskeluun.

Matikkapajassa oli mahdollisuus nähdä ja kokeilla erilaisia opiskelutapoja ja monenlaisia oppimisvälineitä. Osallistujat saivat matikkapajasta uusia ideoita ja uutta näkökulmaa sekä matematiikan opiskeluun että opettamiseen. Tarjolla oli myös vinkkejä siihen, kuinka oppimisvaikeuksia ja erilaisia oppijoita voi huomioida.

”Matematiikka muistuttaa siinä mielessä urheilua, että mitä enemmän harjoittelet, sitä taitavammaksi tulet”, sanoo Leila Sederholm.

”Monelle koulumatematiikka on jäänyt mieleen laskuharjoitteluna tai muistisääntöinä, asioina, joita ei tajunnut tai joita ei tule koskaan oikeassa elämässä tarvitsemaan”, hän jatkaa, “ja juuri tähän asenteeseen matikkapaja antoi myös uutta näkökulmaa.”

Matematiikan perustaidot ovat tärkeitä jokaiselle

”Mahtaako enää olla sellaista työtä tai ammattia, jossa ei ajattelutaitoja ja matematiikan osaamista tarvittaisi? Verot ja raha-asiat ja niiden ymmärtäminen ainakin koskevat kaikkia ja vaikka lähes jokaisella alkaa olla kännykkä, jossa on laskin, täytyy ymmärtää mitä siihen laskimeen näpyttelee”, Sederholm korostaa.

Matematiikkaa tällä hetkellä Parolan Yhteiskoulussa, Hattulassa, opettava Sederholm motivoi oppilaitaan löytämään matematiikan ”salaisuuden” omalla innostuksellaan ja tavallaan opettaa matematiikkaa.

”Olen opettanut yläkoulun matematiikkaa nyt seitsemän vuotta ilman oppikirjaa ja käytän opetuksessani paljon toiminnallisia tehtäviä. Matematiikan opettaminen yläkoulussa ilman oppikirjaa on käsitykseni mukaan melko harvinaista. Koulumme muut matematiikan opettajat käyttävät oppikirjaa. Oma opetukseni noudattaa samaa asiajärjestystä, mutta oppituntien sisältö vaihtelee paljon. Oppilaiden oikeusturvan ja tasapuolisen arvioinnin takaamiseksi pidämme aina saman kokeen kaikille oppilaille opettajasta ja ryhmästä riippumatta.”

Vapaa-ajallaan pulmatehtäviä ratkova ja dekkareita ahmiva Sederholm pitää kaikenlaisesta ajattelun haastamisesta.

”Matematiikan harrastaminen on mainio tapa treenata aivoja ja kehittää omaa ajatteluaan. Kun oikein oppii katsomaan, alkaa nähdä matematiikkaa lähes kaikkialla”, hän sanoo hymyillen.

”Minua matematiikassa kiehtoo sen järjestelmällisyys ja loogisuus. Mielenkiintoista on myös se, kuinka matematiikka ja sen sovellukset ovat kehittyneet ja kehittäneet ympäröivää maailmaamme”, hän perustelee.

Matikkapajassa oli mahdollisuus nähdä ja kokeilla erilaisia opiskelutapoja ja monenlaisia oppimisvälineitä.

Rohkeutta matematiikkaan

Matikkapajassa esiteltiin monia erityyppisiä tehtäviä ja halukkaat saivat ottaa mukaansa valmista tehtävämateriaalia ja useita erilaisia oppimispelejä, joita voi heti ottaa käyttöön matematiikan tunneilla.

Matikkapajassa keskusteltiin myös mm. siitä, millaisia konkreettisia apuvälineitä opiskelijalla voisi olla mahdollisuus käyttää tehtäviä tehdessä ja myös matematiikankokeessa. Voisiko kokeen sijasta tai ohella arviointi perustua erilaisiin harjoitustöihin tai tehtäväpaketteihin?

Entä onko kaikille pakko opettaa kaikkea vai voisiko joissain tilanteissa olla järkevä karsia jotain pois ja keskittyä johonkin, ehkä oppijan tulevaisuuden kannalta tärkeään asiaan tai taitoon?

”Toivon, että Mielekkyyttä matematiikan opiskeluun -matikkapajan antoi erityisesti matematiikkaa opettaville rohkeutta kokeilla omassa opetuksessaan erilaisia työtapoja ja innostusta laajentaa opetusta toiminalliseen suuntaan”, sanoo Leila Sederholm.

Teksti: Anita Wendelin, Talila Lipan
Artikkeli julkaistu LukSitko-printtilehdessä 1/19