LukSitko 2/18: Uusi lukiolakiesitys huolettaa ja ilahduttaa erityisopettajia

Uuden lukiolakiesityksen sanamuoto on erityisopetuksen osalta löyhä. Lain mukaan tukea tulee antaa, jos opiskelija kokee sen tarvetta. Opiskelija voi kokea tuen tarvetta, vaikka hän olisi tosiasiassa saanut tukea paljonkin. Toisaalta resurssien takia ainoaksi  tukimuodoksi voi jäädä lukiseulojen, yksilötestausten ja lausuntojen tekeminen ylioppilastutkintolautakunnalle erityisjärjestelyjen anomiseksi vain niitä pyytäville.  

Opiskelijan puolesta huolettaa, miten hän pääsee tai etsiytyy tuen piiriin. Kunkin lukion sisään olisi hyvä luoda rakenne, jossa sovitaan, miten opiskelija ohjautuu tuen piiriin ja miten informaatio eri toimijoiden välillä kulkee. Siihen uusi laki ei ota kantaa. Ilman sovittuja toimintatapoja opiskelijan ohjautuminen voi olla sattumanvaraista. Esimerkiksi lukiossa ei juurikaan ehditä tehdä kirjoitustehtäviä, jotka tehtäisiin tunnin aikana alusta loppuun vaan yleensä tehtävät aloitetaan tunnilla ja niiden loppuun saattaminen jää kotitehtäväksi. Opettajalle saattaa tulla täytenä yllätyksenä, että opiskelijalla on kirjoituksen tuottamisessa vaikeuksia. Jos aikaa on rajattomasti, tuotos voi olla erittäin hyvä, mutta aikarajatussa kokeessa opiskelija ei onnistukaan.  

Ilahduttaa, että lukion erityisopetus on saamassa oikeudellisen asema 

Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että lukion erityisopetus tulee lakiin. Todennäköisesti se selkiyttää erityisopetuksen kuvaa ja lisää opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Kuitenkin jatkossakin lienee niin, että resurssit tulevat määrittämään rajat toiminnalle. Iloon yhdistyy huoli siitä, miten uuden lain hengen mukainen erityisopetus jalkautuu.  

Jääkö tuen saanti nuoren vastuulle? Kykeneekö hän itse hakemaan apua?  

Tuen tarpeen kirjaaminen on lain mukaan opiskelijan vastuulla. Jos asiaa ei kirjata, tieto ei välttämättä kulje. Uuden lukiolain myötä opiskelijalle tulee lisää valtaa ja vastuuta.  

Ilahduttaa, että opiskelijahuoltolain uudistuttua lukioihin vakiintui psykologi- ja kuraattoripalvelut. Opiskelija tarvitsee ratkaisujensa avuksi eri ammattilaisten näkökulmia löytääkseen tarvitsemansa tuen. Pohdittavana saattaa olla esimerkiksi, kykeneekö opiskelija erityisvaikeuksineen tavoitteisiinsa tai käykö opiskelu liian raskaaksi, mikäli ei osaa tai uskalla jättää joitain kursseja pois. Uuden lain myötä ohjaukselle tulee suurempi rooli. Koulun henkilökunnan yhteistyön ja moniammatillisen toimintatavan omaksumisen tärkeys kasvavat. 

Kirjoittajat: 
Marjaana Tallgren, Espoonlahden, Olarin ja Haukilahden lukioiden erityisopettaja Espoosta. Hänellä on ohjattavanaan noin 1300 lukiolaista.  
Asta Kurhila, Helsingin yhteislyseon ja Herttonimen yhteiskoulun lukion erityisopettaja kahdesta yksityiskouluista Helsingistä. Hänellä on ohjattavanaan noin 675 lukiolaista. 

Artikkeli on julkaistu LukSitko-printtilehdessä 2/18