LukSitko 2/18: Lukiokoulutus uudistuu

Uusi lukiolaki astuu voimaan 1.8.2019 ja lukion uudet opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön 2021.Lukiouudistuksen tavoitteena on vahvistaa lukiokoulutuksen vetovoimaa yleissivistävänä toisen asteen koulutuksena, joka antaa jatko- opintovalmiudet ja -kelpoisuuden. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa koulutuksen laatua ja oppimistuloksia sekä sujuvoittaa siirtymistä korkea-asteen opintoihin. Ylioppilastutkinnon merkitys jatko-opintoihin hakeutumisessa tulee kasvamaan. Uudistus pitää sisällään lukiolain ja ylioppilastutkintolain sekä lukion toiminnallisen uudistamisen.

Suomalainen koulujärjestelmä on yksi maailman par- haita. Kuitenkin maailman muutos edellyttää hyvänkin koulujärjestelmän kehittämistä sellaiseksi, että se voi myös tulevaisuudessa vastata yhä moninaistuviin osaa- mistarpeisiin ja olla osaltaan luomassa merkityksellistä ja hyvää elämää. Koulujärjestelmän tulee mahdollistaa ja tukea jatkuvaa oppimista erilaisissa elämäntilanteissa.

Suomalaisen yleissivistyksen ytimessä on laadukas lukiokoulutus. Lukio-opinnot eivät ole vain ponnah- duslauta korkea-asteen opintoihin vaan lukiolla on oma itseisarvoinen tehtävänsä yleissivistävänä koulutuksena. Lukio antaa nuorille laajan tiedollisen ja taidollisen

osaamisen, jonka varassa on hyvä lähteä rakentamaan tulevaisuutta. Yleissivistyksen luonne on kuitenkin muuttumassa. Oppiaineisiin kiinnittyvän osaamisen lisäksi tarvitaan myös muun muassa oppiainerajat ylit- tävää osaamista, kokonaisuuksien hallintaa sekä kykyä ja tahtoa jatkuvaan uuden oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.

Kurssien sijaan opintopisteet

Lukiossa opintojen mitoituksen perusteena on kurssi. Jatkossa lukiossa otetaan käyttöön opintopisteet, joista muodostetaan opintojaksoja. Nykyinen kurssi vastaa laajuudeltaan kahta opintopistettä. Näin ollen lukion oppimäärä nuorten lukiokoulutuksessa on 150 opinto- pistettä. Opintopisteeseen kuuluu opiskelijan saaman opetuksen lisäksi opiskelijan itsenäistä työskentelyä. Uudistus ei vähennä opiskelijan saaman opetuksen määrää.

Opintopisteiden käyttöönotto joustavoittaa lukio- koulutuksen rakennetta. Opetussuunnitelman perus- teissa määritellään jatkossakin tavoitteet ja keskeiset sisällöt kaikille lukiolaisille yhteisesti. Paikallisesti voidaan kuitenkin päättää, millaisina opintojaksoina opinnot järjestetään. Opintojaksot voisivat olla nykyisiä lukiokursseja laajempia. Laajemmat ja pitempään kestä- vät opintojaksot vähentävät lukiokoulutuksen pirstalei- suutta ja hajanaisuutta.

Laajemmat opintojaksot mahdollistavat pitkäkes- toiset oppimisprosessit ja pidempään samoina pysyvät opiskeluryhmät.Tutussa ryhmässä saa kavereita tukea ja siinä uskaltaa onnistua ja myös epäonnistua. Koska opintojaksot voivat olla laajuudeltaan erilaisia, voidaan nykyistä paremmin huomioida myös eri oppiaineiden oppimisprosesseja. Esimerkiksi kielen opiskelussa voi olla tarkoituksenmukaista toteuttaa opiskelu pitkäjän- teisesti.

Monipuolisempaa arviointia

Yhdellä opintojaksolla voi olla useamman oppiaineen sisältöjä. Se antaa mahdollisuuden tarkastella ilmiöitä ja asioita moninäkökulmaisesti ja laajempina kokonai- suuksina. Esimerkiksi ilmastonlämpenemistä voidaan opiskella biologian, fysiikan, historian ja yhteiskunta- opin tai vaikkapa kuvataiteen näkökulmista samalla opintojaksolla. Näin muodostuu kokonaiskuva asioista ja niiden välisistä riippuvuussuhteista.

Uudenlainen opintojen rakenne muuttaa myös ar- viointia. Jatkossa arvioidaan opintojaksoja, jotka voivat olla nykyistä laajempia ja niissä voi olla useiden oppiai- neiden sisältöjä. Tämä mahdollistaa monipuolisempien arvioinnin ja osaamisen näyttämisen menetelmien hyödyntämisen myös lukiossa.

Lisää tukea ja ohjausta opiskelijalle

Lukioajan tulisi olla nuoruuden parasta aikaa. Suu- ri osa lukiolaisista voi opiskella kotoa käsin ja ottaa askelia itsenäisempään elämään vähitellen. Kuitenkin monelle lukiolaiselle lukioaika näyttäytyy raskaana
ja haastavana. Kouluterveyskyselyjen mukaan joka kymmenes lukiolainen kokee uupumusta ja uupumisen kokemukset ovat tulleet yleisemmiksi.

Lukiouudistuksen keskiössä on opiskelija ja hänen hyvinvointinsa. Joustavan rakenteen mahdollistama pitkäkestoinen opiskelu tuo osaltaan kiireettömyyttä opiskelijan arkeen. Arviointia voidaan toteuttaa laajem- pina kokonaisuuksina ja toivottavasti nykyistä moni- puolisemmin.

Lukiolainen on monien mahdollisuuksien äärellä maailman muuttuessa yhä moninaisemmaksi. Oma tulevaisuus mietityttää ja moni opiskelija voi olla huo- lissaan siitä, että tekeekö oikeita valintoja. Opiskelija tarvitsee ohjausta ja tukea näissä pohdinnoissaan. Jat- kossa opiskelijat saavatkin enemmän henkilökohtaista ohjausta lukioaikanaan. Kaikki opiskelijat tekevät myös henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman opinto-ohjaa- jan ja opettajien tuella.

Jos lukio-opinnot keskeytyvät tai ylioppilas ei saa jatko-opiskelupaikkaa, on hänellä jatkossa oikeus saada ohjausta jatko-opintoihin hakeutumisessa. Erityisen tärkeää tämä ns. jälkiohjaus on nyt korkeakoulujen uudistaessa opiskelijavalintaansa.

Erityisopettajan tuki kattavaksi

Luki- tai kirjoitusvaikeus voi hankaloittaa lukiolai- sen opiskelua. Lukiolaiset ovat olleet eriarvoisessa asemassa, sillä joissain lukioissa erityisopettajan apua on saanut, kun taas toisissa lukioissa siihen ei ole ollut mahdollisuutta. Jatkossa kaikilla lukiolaisilla on mahdollisuus saada erityisopettajan tukea ja muuta oppimisen tukea, jos hänellä on kielellisten erityisvai- keuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi haas- teita suoriutua opinnoistaan. Tuen tarvetta arvioidaan opiskelujen alussa ja säännöllisesti opintojen edetessä.

Lukiokoulutuksessa erityisopettajan antama tuki kohdistuu esimerkiksi oppimisprosesseihin ja opis- kelutapoihin. Erityisopettaja voi toimia yhteistyössä aineenopettajan kanssa opiskelijan oppimishaasteiden voittamiseksi. Tavoitteena tulee olla se, että lukivaikeus ei ole este lukio-opintojen suorittamiselle.

Kurkistuksia korkea-asteen opintoihin

Moni ylioppilas haluaisi jatkaa opiskelua heti yliop- pilasvuoden jälkeen, mutta vain 30 % ylioppilaista saa opiskelupaikan. Osa opiskelijoista ei edes rohkene hakea jatko-opintoihin epävarmana tulevaisuutensa suunnasta.

Jatkossa lukiolaisilla on mahdollisuus tutustua korkeakouluopintoihin ja työelämään jo opintojensa aikana. ”Korkeakoulukurkistusten” tavoitteena on auttaa opiskelijaa löytämään oma mielenkiinnon kohde ja jatko-opiskeluala ja –paikka ja siten vähentää jat- ko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää stressiä. Korkea- koulukurkistukset madaltavat kynnystä korkea-asteen opintoihin. Oman jatko-opintoalan löytyminen voi motivoida hakeutumaan korkeakouluopintoihin todis- tusvalinnan ohella myös vaihtoehtoisia reittejä, kuten avoimen yliopisto väylää hyödyntäen.

Ylioppilastutkinto myös uudistumassa

Samassa linjassa lukiouudistuksen kanssa myös yli- oppilastutkintoa esitetään uudistettavaksi. Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi ylioppilastutkintolaiksi on valmisteilla.

Ylioppilastutkinnon merkitys jatko-opintoihin hakeutumisessa tulee kasvamaan. Siksi onkin tärkeää, että ylioppilastutkinnon kokeita voi jatkossa uusia ilman rajoituksia. Uudistus koskee kaikkia ylioppilaita riippu- matta siitä minä vuonna ovat ylioppilaslakkinsa saaneet.

Jatkossakin ylioppilastutkinnon kokeen voi suo- rittaa poikkeavasti, jos opiskelija on estynyt sairauden, vamman, lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeuden, vieraskielisyyden taikka muun niihin rinnastettavan syyn vuoksi suorittamasta kokeita samalla tavalla kuin muut kokelaat. Erityisjärjestelyjen tarkoituksena on luoda kokelaille kohtuulliset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kokeiden suorittamiseen.

FAKTALAATIIKKO:
Uuden lukiolain (voimaan 1.8.2019) esitys:28 § Oppimisen tuki

Opiskelijalla, jolla on kielellisten erityisvaikeuksien tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea hä- nen yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Tukitoimet toteutetaan opetushenkilöstön yhteistyönä.

Tuen tarvetta tulee arvioida opintojen alussa sekä säännöllisesti opintojen edetessä.Tukitoi- met kirjataan opiskelijan pyynnöstä opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan.

Opiskelijan oikeudesta opiskelun edellyttämiin avustajapalveluihin, erityisiin apuvälineisiin ja muihin palveluihin säädetään erikseen.

Teksti: Tiina Silander, projektipäällikkö OKM, lukiouudistuksen yksikkö
Artikkeli julkaistu LukSitko-printtilehdessä 2/18